Aika on taas mennyt hurahtamalla, kun on ollut vieraita. Oli kyllä ihanaa, kun luonamme oli miehen sisko poikakaverinsa kanssa kylässä. Ovat kyllä tosi reippaita ja mukavia nuoria. Tänään valitettavasti jouduin heidät kotimatkalle päästämään. No onneksi, kohta saamme itsekin lähteä kotimatkalle. Enää siis kolme viikkoa, kun lentomme lähtee. Oikeastaan tämä loppuaika meneekin siivotessa ja matkalaukkuja pakatessa ja purkaessa ja pakatessa ja niin edelleen ;)

Ehdimme touhuta vaikka mitä vieraiden kanssa ja mukavaa oli. Kävimme shoppailemassa ja katsomassa nähtävyyksiä. Laitan tuohon kuvia WestLakesta. Kuvien laatu vähän kehno, kun oikea kamera unohtui kotiin, niin piti kännykällä yrittää räpsiä.

Valtava puu. Oli kauniin näköistä tuolla. Menemme ehdottomasti tuonne vielä ulkoilemaan ennen kotiinlähtöä. Osa lehdistä pudonnut ja silti niin vihreää.

Tässä aika utuinen kuva. Keli oli jälleen kerran hieman sumuinen.

Aurinko paistoi niin kauniisti puiden lomasta.

Ja palmukin vielä niin vihreänä.

Tämä tie menee järven yli. Emme kuitenkaan kävelleet kokonaan tuota pätkää ajan puutteen vuoksi.

Tällainen roska-astia löytyi matkan varrelta. Piti ihan kuva ottaa, kun oli niin paljon tekstiä jaksettu tuohon kaivertaa.

Tässä vielä pari kuvaa isovanhempia unohtamatta:

 

Kiinan tultuamme, ajattelin alussa, että mihin minä oikein ryhdyin. Välistä kaduttikin, että suostuin tänne lähtemään kahden pienen lapsen kanssa. Nyt näin loppuajasta voin sanoa, että harmittaisi, jos emme olisi lähteneet. Onhan tämä ollut ainutkertainen kokemus! Ja mikä mahtavinta, niin me olemme selvinneet tästä hujakasta. Tosin vielä muutama viikko, mutta ne menee niin helposti. Voi olla, että kiirettä pukkaa, kun on vielä asioita edessä mitä haluamme keretä tekemään ennen lähtöä.

Nyt puuhailemaan lasten kanssa! Terkkuja kaikille rakkaille Suomeen! Pian nähdään ja ikävä helpottaa <3

Kuulumisiin, heipsan!