Näin se aika on jo vierähtänyt täällä Hangzhoussa. Aluksi tuntui ettei aika kulje millään eteenpäin, mutta nyt se menee hujahtamalla. Kahden viikon päästä me toivon mukaan nukumme autuaalista unta omassa sängyssä. Ah, niin ihanaa! Lapsetkin jo kovasti odottaa kotiinlähtöä ja minä yritän koko ajan keksiä jotain pakattavaa, yhden matkalaukun sain jo täyteen :)

Meillä kävi eilen illalla kylässä paikallinen neiti ja hänen hollantilainen poikaystävänsä. Olipas oikein mukava ilta meillä heidän kanssaan. Lapset aluksi kovasti ujostelivat ja varmaan osasyynä ujosteluun oli outo kieli. Kyseessähän oli siis englanti, mutta lasten korvaan ei niin tuttu kieli. Lopuksi kuitenkin vapautuivat ja hymyn antoivat nousta kasvoilleen. Siitähän tämä kiinalainen oli aivan myyty :) Kiinalaiset kovasti pitävät lapsista, se on ollut ihanaa täällä. Joskus tosin vähän rasittavaa ja uuvuttavaa, kun väkeä parveilee parhaimillaan se 20 henkeä ihastelemassa ja silittämässä poskesta lapsia. Ja kaupan päälle se kamroiden välke. On lapsillakin sitten paluu maan tasalle, kun Suomen pakkaseen pamahdetaan, jossa ihmiset eivät uskalla silmiin katsoa :D Täällä ovat tottuneet niin mahdottomaan huomion saantiin...

Meillä olisi vielä tarkoituksena ehtiä käydä katsomassa yksi teatteriesitys, joka kertoo Kiinan historiasta ja sitten yksi vesivaloshow WestLakella sekä naapurin rouvan kanssa oli tälle viikkoa suunnitelmissa hieronta. Ihana saada vielä yksi hieronta ennen kotiinpaluuta. Lisäksi luvassa on lisää pakkailuja, siivoilua ja tavaroiden lahjoittamista. Ensi viikon perjantain meillä lähtee jo kyyti Shanghaihin ja vietämm siellä viikonlopun.

Me jäämme lasten kanssa odottelemaa iskää kotiin Hong Kongista työmatkalta <3 Ihanaa saada hänet takaisin kotiin, meinaa jo poika hyppiä seinille ikävöidessään iskää.

Nyt kuulumisiin ja heipsan!