Vihdoinkin saimme ystävän meille kylään. Hän on meillä joulun, ihan mahtavaa! Heti kun ystävämme saapui, niin suunnistimme laulamaan Kauneimpia joululauluja muiden suomalaisten kanssa. Oli kyllä aivan ihanaa. Ja viimeiseksi lauluksi lauloimme Sylvian joululaulun. Viimeistä säettä en lauletuksi saanut, kun nieleksin itkua. Se laulu kosketti kovasti ja muistutti täällä olosta sekä ikävästä. Kyllä siellä muutama muukin kyyneleitään pyyhki, snif! Ja juuri nyt kirjoittaessani joulumieltä lisää melkoinen lumisade, kyllä vain. Aika uskomatonta, mutta totta. Lapset ovat aamun seisoneet ikkunan edessä ja katsoneet lumihiutaleiden leijailua. Tuskin se maahan jää, kun on luvassa kuitenkin plussa-asteita.

Eilen kävin ystävän kanssa kenkä- ja vaatemarkkinoilla. Olipas se melkoinen ostospaikka! Pökerryksiin moisista menee :) Ja viikonloppuna ajattelimme lähteä koko poppoon voimin katsomaan Song Dynasty -kylää, jossa on kuulema mahtava teatteriesitys. Eikä sinne ole pitkä matka autolla ajaa. Tuosta autosta tulikin mieleen, kun me olemme onnistuneet saamaan ihan oman vakikuskin, kylläkin niitä pimeitä kyytejä, mutta niin kätevää. Emme osaa yhteistä kieltä, mutta ei sillä väliä :) Eilen soitimme ensimmäistä kertaa tälle iloiselle miekkoselle ja sanoimme kotiosoitteen ja niin herra oli alhaalla autoineen viidessä minuutissa. Hän heitti meidät keskustaan ja sitten voimme, että milloin tulee hakemaan meidät samasta paikasta mihin jättikin. Siellä hän sitten meitä odotteli lämpimän auton kanssa. Ja kyyti ei maksanut edes niin paljoa kuin taksi olisi maksanut. Kyllähän tähän voisi ajan kanssa tottua :)

Nyt taidetaan vetää toppakamppeet päälle ja seisomaan tuonne lumisateeseen :)

Rauhallista Joulumieltä kaikille!