Lukijoille pahoittelut näin pitkästä päivityskatkosta blogissani! En kerrassaan ole ehtinyt istumaan ja keskittymään riittävästi, että olisin ehtinyt kirjoitella saati laittaa kuvia. Mutta nyt sitten muutamat kuvat ja tekstit.

Isänpäivänä nautimme tällaisesta suklaakakusta ja oli ihan hyvää:

Tässä lapset keilaamassa pihallamme. Ympärillä kävi välillä muutama kiinalainen (vauvasta vaariin) leikkimässä lasten kanssa.

Pari viikkoa sitten me saimme minun vanhempani meille kylään, toivat matkalaukun verran meille tuliaisia Suomesta. Mukana oli ainakin kahdeksan pakettia ruisleipää ja muutama konvehtirasiaki :) sekä paljon kaikkea muuta. Kohta on jo leivät nautittu, kun ovat niin hirmusen hyviä pitkästä aikaan. Ihanaa oli saada äiti ja isä meidän luokse, lapsetkin nauttivat kovasti.

Emme hirmusti ehtineet porukalla puuhastella, kun meillä oli molemmat lapset vuoron perään kipeänä. Jotakin kuitenkin ehdittiin näkemään ja ihmettelemään.

Kävin vanhempieni kanssa Lingyin temppelissä. Temppeli oli näkemisen arvoinen paikka. Meille sattui mahtavan lämmin ja aurinkoinen päivä. Kuvassa ihmiset ovat sytyttämässä suitsukkeita.

Tässä temppelin alueelta yksi monesta patsasveistoksesta.

Vanhempani saivat täällä ollessa kokea sen mitä on liikkua lasten kanssa ihmisvilinässä, kun kaikki ovat piirittämässä kameroiden ja jopa videokameroiden kera. Minulla alkaa jo välistä moinen touhu rasittamaan ja haluan vain nopeasti jatkaa matkaa. Ja sitten nämä kiinalaiset mummot eivät ymmärrä, että lapsillamme ei ole kylmä, kun heillä on syyshaalarit yllä. Pitäisi kuulema olla vanupuvut. En ole yhdelläkään kiinalaislapsella nähnyt haalaria saatia tuulenpitävää ja vettä hylkivää "ihmettä".

Pääsimme myös mieheni kanssa käymään vihdoinkin vuorilla. Naapurin suomalainen pariskunta lähti meidän kanssa vuorille yhtenä sunnuntaiaamuna. He ovat jo kokeneita konkareita tuossa touhussa ja olivat hyvinä oppaina ja mukavana seurana. Kyllä välistä oli aika raskaita nousuja ja lopuksi tuhat porrasta alas. Vuorille noustessa tulimme yhdelle temppelille, jossa oli sytytetty jälleen kerran suitsukkeita:

Ja matkan varrella oli ihania maisemia:

Teekylä, minne ne tuhat porrasta meidät johdatti. Tämä kuva otettu vuorelta.

Minä ja mieheni. Pari askelta taaksepäin ja tsup meitä ei näkyisi enää tässä kuvassa ;)

Teeviljemiä. Näistä pensaista syntyy vihreää teetä.

Tällainen kana oli matkan varrella.

Kiitos äipälle ja iskälle, että pääsimme tuonne vuorille parin tunnin vaellukselle. Oli kyllä ihanaa.

Vietimme myös esikoisemme 3-vuotissyntymäpäivää. Mummi ja ukki halusivat tulla juuri tuohon aikaan, että saivat olla juhlimassa poikamme merkkipäivää. Päätimme kuitenkin viettää sitten lastemme yhteissynttärit, kun palaamme Suomeen.

Tässä pojalle kakku, sehän piti itse tehdä:

Tässä poika lahjan kimpussa, pikkusiskon ilme kertoo hänen mietteensä täysin.

Ja kohta paketista ilmestyi pojan toive. Sitä hän oli jo pitempään pyytänyt ja onneksemme täältäkin löytyi kyseinen lahja.

Eli Autot -elokuvan Make-rekka :) Siinä kynttilänpuhallus. Älkää välittäkö tuosta vasemmanpuoleisesta puhaltajasta :) sitä ei kuvassa näkyisi, jos osaisin näitä jotenkin käsitellä.

Vajaa viikko sitten meidän piti päästä vanhempani kotimatkalle, joka kesti yli 30 tuntia. Kiitos siitä Finnairin lakolle! Eivät päässeet lentämään suoraan Shanghaista ja Helsinkiin, vaan piti heittää mutka Lontoon kautta ja kaikki välit eri lentoyhtiöillä. Onneksi pääsivät kuitenkin perille! Lapset kovasti alkoivat ikävöimään Suomeen ja läheisten luokse, kun saivat viettää niin tiiviisti aikaa mummin ja ukin kanssa. Isompi lapsista on aika kiukkuinen ja uskon sen myös kertovan ikävästä. No ensi kuussa olemme jo kotona :)

Me jäämme tänne odottelemaan minun ystävääni saapuvaksi luoksemme. Hänen olisi pitänyt olla Kiinassa jo kolme päivää sitten, mutta kun on tuo himskatin lakko! Hän jumii vielä Suomessa ja kylläpäs harmittaa ystävän puolesta. Toivottavasti hänkin pääsisi pian matkaan.

Nyt iltapuuhia lasten kanssa ja yöunille pian itsekin!

Kuulumisiin ja heipsan!